Kotipuron koiruuksia

Luna (Suvi-Tytön Blackvelvet) ja Mirka matkasivat reippaina kisoihin ja mikä olikaan mukavampaa kun saada iloisia uutisia. Ensimmäisenä päivänä mini1  +1,75 sijotus 2. Hyppäriltä rv 10 ja av +7,88 sij.5. Tänään olikin molemmat agiratoja. Ensimmäiselta radalta tuli hylky kun Luna katseli toimitsijoita Toiselta puhdas 0 ja sij.2. Hyvä Mirka ja Luna!!!

Täällä kotosalla olikin leppoisaa viikonlopun viettoa. Tosin Pedro pääsi tänään karvoistaan, koska karva oli aivan irti. Minttu ja Ronja katselivat huokaillen kun ähelsin (tosi pitkänä ihmisenä) nyppien Pedron selkää ja niskaa… Mutta nyt meillä on kaunis nahka-riiseni =0D Nyt on hyvä treenata, kevät lähestyy ja BH-koe…

Piparit on leivottu ja kamppeet ulkoilevat vielä raikkaassa pakkassäässä, kyllä joulu on tulossa! Kuvassa komeilee Onni (S-T Barracuda) ja toivottelee kaikille hyvää joulua! Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta ja ensi vuonna jatketaan taas!

Suvi

Aamuisin sitä odottaa näkevänsä jo lunta ja paljon, mutta ainainen harmaus jatkuu. Onneksi pakkasta ollut jo reilun viikon,  näin ollen koirat ovat huomattavasti puhtaampia kuten myös koti. Mutta jospa vielä saataisiin valkoinen joulu.

Olen ollut nyt kotosalla reilun viikon toipuen kauan odotetusta operaatiosta ja hyvinhän tämä on mennyt. Nyt mitä ilmeisimmin olen saanut kaikki univelat kuitattua, koska heräsin aamulla klo 5 virkeänä kahvin keittoon. Koirat olivat onnellisia aikaisesta ulospääsystä ja hellan lämmöstä keittiössä sen jälkeen.

Olemme puuhastelleet pihassa porukalla ja Sami on aloittanut “koulutuksellisen osuuden” tässä koiratouhussa. Minttu on sopivan kokoinen ja vauhdiltaan sopivan touhukas treenattavaksi Samille. Tosin mukaan änkeää myös Ronja ja Pedro vaikka koettaa taustalla touhuta niiden kanssa jotain muuta.

Sami on ottanut Mintun koulutuksen mitä ilmeisemmin tosissaan myös lepoaikoineen, sillä kaksikko häviää välillä vinttiin peiton alle huilaamaan, että kasvaa… Tiedä sitten mitä se ikinä tarkoittaakaan

Joulua odotellessa on tullut leivottua jos jonkin sortin pikkuleipää (suurin osa syötykkin) ja piparkakkutalokin pitäisi saada tänään aikaiseksi. On se vaan mukavaa olla jouluhömppä

Kylläpä on viimeaikoina koeteltu hermoja urakalla… Vaikka kuinka hyvin suunnittelee ja ennakoi, niin silti tulee vastoinkäymisiä. Trimmasin ja trimmasin kaikki vkonloput tämän syksyä ennakoiden omaa pientä sairaalareissua, mutta kuinkas kävikään. Possuflunssa pysäytti kaikki leikkaukset ja täällä sitä ollaan kotona ja jänskätetään milloin tulee kutsu K-S ks leikkaukseen. Helsingin näyttelyreissu on taasen kysymysmerkillä ja sen myötä paljon muuta… No onneksi Pedro poika on kunnossa kehiä varten, mutta kuinka käytännön asiat saadaan pyörimään?

Sami onneton sai H1N1 viruksen sekä kaupantekijäisiksi keuhkokuumeen, nyt onneksi tauti on taltutettu ja ensi viikolla palataan normaaliin arkeen. Samilla oli kova huoli kun olimme keskussairaalassa kuinka Minttu voi nukkua yksin  Nyt Minttu onkin ollut tiiviisti Samin vieressä kaikki yöt, mistä vanha rouva nauttii yli kaiken.

 Jännitämme Samin kanssa kotona Jyväskylän tuloksia ja saamme kaiketi sitten lauantai iltana raportin näyttelypäivästä. Onnea kehiin!

Niin sitä selvittiin Vierumäen kuntoremontti viikosta, tosin asiasta en ollut varma vielä siellä ollessa… Päivät olivat urheilullista akvititeettia täynnä ja pari luentoa per päivä, niin johan illalla yöpaita oli odotettu asuste =0)

Jotta tämä lähtö oli mahdollista, niin olipahan kiva järjestely näissä kotiympyröissä että kaikille löytyi hoitopaikat yms… Alkuperäinen suunnitelma oli että, Sami menee mummolaan, isot koirat Marjalle Sumiaisiin ja Minttu-mamma Jaatisille. No eihän koskaan mikään mene näin helposti… Marjan koirille alkoi juoksut, niin eihän Pedroa voinut sinne viedä… Helppo homma löytää riisenille uusi hoitopaikka… Tai no itseasiassa oli, Pia lupasi ottaa Pedron Jaden kaveriksi, mutta vasta ti iltana se olisi mahdollista kun Pia palaa työreissusta. Mitekäs asia järjestyy kun itse lähdin sunnuntaina päivällä… Hymmmm… Pientä organisointia taas vaadittiin…. Sunnuntaina kun Jaatiset hakivat Mintun, niin Ronja ja Pedro ulkoilivat jonkin aikaa ennen sisälle menoa. No sitten sielä kävi Pasi-veli vielä ja illalla naapurin Tanja kävi ulkoiluttamassa ja antamassa iltaruoat. Uusi aamu ja uudet kujeet. Äiti meni aamuvuoroon joten hän kävi ennen töihin menoa ulkoiluttamassa kaksikon. Sittenpä Marja sisko tuli päivällä ennen töihin menoa lenkittämässä koirat kunnolla ja illalla oli taas Tanjan vuoro… Näin saatiin hoito järjestettyä tiistaihin asti jolloin Pia haki Pedron ja Marja vei Ronjan Sumiaisiin. Minttu olikin viettänyt laatuaikaa Jaatisessa ilman ikävää. Kyllä tuli vilkuiltua puhelinta taukojen aikana onko tullut yhteydenottoja….

Itselle viikko oli kova, en ole ollut koko koirahistorian aikana yli 15 vuoteen erossa koirista näin pitkää aikaa. Eikä asiaa helpottanut yhtään, että niin Ronja, Minttu kuin Pedrokin olivat elämänsä ensimmäistä kertaa hoidossa… Varoittelinkin jo työkaveria että saatan rapsutella korvantauksia aamukahvilla kun se on niin totuttu tapa, tosin Saria se ei olisi haitannut… Samista ei ollut huolta, sillä topakka miehen alku pärjäsi hyvin mummolassa.

Lämpimät kiitokset tästä mahdollisuudesta kuuluu eritoten Jaatisille, Marjalle, Tanjalle ja Pialle!!! Kiitos ja kumarrus!

Nyt sitä opettelen kävelemään, syömään ja uimaan oikein, sillä aikaisemmat tyylit ovat olleet vääriä… Sykemittari siivittää vauhtia piippailemalla, jolloin osaa joko himmata vauhtia tai etsiä uutta puhtia vauhtiin. Peli ei ole vielä menetetty sillä tämän massiivisen kuoren alta löytyikin vahva lihaksisto sekä hyvällä volyymillä toimiva sydän, nyt vain vaihtamaan tämä mersun kori minin koriksi =0) Jahka käyn tässä syksyn aikana 37 000 huollossa, niin sitten voinkin keskittyä tähän korin vaihtoon urakalla.

Niin meillä kävi Teppo-töpöhäntä Olivian kanssa kyläilemässä ja oli niin ihana huomata kuika Teppo on entisellään! Olivia on pikku prinsessaa kuten ennenkin joten valtakunnassa kaikki hyvin =0)

Pedron ja Jaden yhteisiä hetkiä

Niin se kesä meni ja syystouhut alkaa.  Nyt syksy on rauhoitettu kaikelta reissaamiselta ja odotellaan talven tuloa. Tosin touhua riittää, sillä kasvatit käyvät trimmeissä ja omakin sakki tuli siistittyä. Pedron trimmasin aivan nahkakuosiin sillä näyttelyt ovat vähän matkan päässä. Mutta, nytpä on hyvä uida kun kuivumiseen ei mene turhia aikoja… Viimeiksi lenkillä Pedro kävi suo-ojassa uimassa…. Tottista on harjoiteltu ja vielä pitäisi ottaa tehoannos haku-metsää…

Vanha Ronja-rouva pitää mökin turvallisuudesta huolta vakaalla kokemuksella. Tosin tässä meinaa emännältä mennä hermot, kun vanhan aamu alkaa jo klo 5… Pihapiiri tarkastetaan ensin ja sitten onkin aamupalan vuoro, kyllä vanha tietää arvonsa! Mutta, mitäpä sitä ei tekisi Ronjan eteen =0)

 Minttu on kasvanut suorastaan riiseniksi, mikäli luonnetta katsotaan ja egoa! Elegantti kuningatar astelee ja määrää hyvinkin äänekkäästi välillä kuinka arki sujuu. Eikä muuten Hiacessakaan enää häkkipaikka kelpaa vaan rouva istuu etupenkillä keskellä…

 Iloista syksyn jatkoa kaikille ja käykeehän kylässä!

Paljon Onnea C-pojat!!! 3 vuotta on mennyt nopeasti, vastahan sitä jännättiin porukalla mitä tuleman pitää. Lämmöllä muistan kuinka odotin sitä prinsessaa, mutta sieltäpä tulikin 8 veljestä… Topakat pojat eli Teppo, Roope, Vili, Piki, Otto, Saku, Niilo ja Sulo!!! Prinsessa jäi tulematta, mutta tämä veljessarja kyllä on ylittänyt odotukseni monella muulla saralla.

Terveiset myös Niinalle ja iskä Topille <3

Aurinko suosi meitä lomalla ja arvatenkin paluu kotiin oli ankeaa. Kuka sitä nyt vaihtaisi Saimaan rantamaisemat Kotipuron peltoon…

Viimeisinä lomapäivinä kävin suur Saimaalla vetämässä uistinta ja saaliina oli kuha, uusi tuttavuus minulle. Ja jopa saimaan norppakkin kävi katselemassa mitä touhusimme, harmi vaan kun oli jo niin hämärää ettei valokuva onnistunut. Kiitos serkkupojalle mukavasta kalareissusta! Nyt odotellaan sitä oikeaa syksyä ja uutta reissua =0)                                                                                             

Toki piti koettaa vieläkö Puumalan vetovoima on yhtä intensiivistä kuin aikaisempina vuosina, on se! Kävin katsomassa Jalkapuuteatterin Matkalaukkukostajan ja sen jälkeen suuntasimme ystävien kanssa Hoviin (entinen Tiikerihai)…. Eini sai kummasti liikettä ja fiilistä jopa meihin “vanhoihin” =0)

Aamu sarastikin hilpeän illan jälkeen aika kirkkaana ja jopa tuntui, ettei vauhti ollut pysähtynyt vaikka istuikin mökin terassilla.. Tosin siinä vaiheessa en arvannut kuinka äkkipysäys tulee… Puhelimeni soi ja Hiskinmäen eläinsairaalasta soitettiin, että kasvattini on jäänyt auton alle. Teppo ryökäle oli lähtenyt omasta pihasta naisten perään ja käytännössä melkein heti jäänyt auton alle… Heidi ja Olivia etsivät Teppoa koko yön ja aamuisella etsintä reissulla tuli tieto heillekkin Tepon kohtalosta. Kiitos Samille joka toimitti Tepon sairaalaan!

Nyt Teppo on tehnyt nimensä veroisen Comebackin ja käveli ominjaloin Yliopistollisesta eläinsairaalasta eilen kotiväen kyytiin. Kirurgi Pauli Keränen korjasi mm. murtuneen istumaluun, lonkan yms useilla metallilevyillä ja -pinneillä. Häntä jouduttiin poistamaan, koska se oli murtunut pirstaleiksi, mutta mitäpä tuolla jos muuten selvittiin säikähdyksellä. Toki edessä on pitkä kuntoutus ja toipilasaika, mutta Teposta tulee entistä ehompi =0)

Nyt hymyilyttää ja kunhan tässä on sunnuntai päivä käynnistynyt Bh-koetta tutkaillessa, niin käymme katsomassa toipilasta ja viemme Tepolle oman yksiön toipilasajaksi. Kiitos vielä Samille, Pauli Keräselle ja Hiskinmäen eläinsairaalalle Tepon hoidosta!!!!

Oulussa oli suhteellisen aurinkoinen viikonloppu, tuli taas jos jonkinlaista uutta rusketus raitaa ja punotusta. Lauantaina kehässä oli vain ERIn arvoisia koiria. Sulo ERI2 ja Olivia ERI4 mutta sen enempää ei meille herunut. Suuntasimme Maaren kanssa hotellille, mikä oli loistava. Koirien huollon jälkeen suuntasimme syömään ja sitten nukkumaan. Voi kun aina olisi tuota aikaa niin ruhtinaallisesti ettei tarvitsisi koko ajan kelloa vahdata. Sulo ja Olivia nauttivat hotellin tarjoamista eduista täysin siemauksin. Puhtaat valkeat lakanat yms.. Iltakävelyllä puistossa bongasimme Kari Tapion joka hymyillen katseli kuinka maalaiset Sulo & Olivia tekivät olemassaolonsa hyvinkin äänekkäästi selväksi.

Sunnuntaina olimme näyttelypaikalla hyvissä ajoin. Reetta avusti handlerin hommissa ja Sulo sai EH2 kun kyynärät eivät olleet tarpeeksi “tiukat”. Olivian kanssa Reetta sai hienosti ERI1, mutta Valtin kehä alkoi ennen kuin pn kehä, joten menin Olivian kanssa itse paras narttu-kehään. Muutoin meni hienosti, mutta suuri ja mahtava tuomari kun kumartui tutkimaan Olivian rintakehää, niin pikkuneiti väisti. Tuomari tokaisi vain: She is so young… Olin aivan varma, että tässäpä tämä, kiitos ja näkemiin. Mutta, lopputuloksena oli VSP SERT. Huikeaa ja tunteita herättävää! Samalla Reetta ja Valtti tekivät muuttikehässä ROP SERT CACIB tuloksen! Eikä siinä vielä kaikki, kotimatkalla saimme tekstiviestin, Valtti RYP4! Onnea Reetta ja Vexi!

Nyt ollaan kotona ja ilokseni voin todeta tämän kesän näyttelykiertueen saldoksi: 1 X CACIB, 2 x SERT, 3 x EE SERT, 1 x BIS4, 2 x ROP, 4 x VSP. Suuresti kiitoksia kasvattieni omistajille, sekä handlereille Niina ja Reetta, te teitte tästä mahdollista!

Nyt nukkumaan (Olivia jo tuhisee kainalossa), huomenna vaatehuoltoa ja mökkikamppeiden kasausta. Uskomaton kesä takana näyttelyiden suhteen ja mitä vielä tuleekaan =0) Otin Oliviasta kuva tämän päivän palkintojen kanssa muistoksi, yksin kuvaaminen on kyllä vähän hankalaa…

Näin kesällä piti vaihtaa blogin teemaakin kun mielikin on niin hempeä.. Minäkö vanhenen tai jotain ;0)

Mihin kummassa tämä aika rientää, loma on puolessa välissä ja mitä kaikkea on vielä suunnitelmissa? Onneksi saa pieniä irtiottoja täältä Kotipurolta ennen kunnollista “lomaa” mökillä. Kävimme eilen ystävien mökillä viettämässä mukavan kesäillan saunoen, uiden ja tietysti syöden ;0) Grillistä tuli mitä maittavimmat herkut grillimestarin kättentöinä…  Kotiintuomisiksi on vielä mustikoita…

Samille reissu oli mitä kokemusrikkain. Ajelimme ensin autolla venelaiturin läheisyyteen missä kummisetä odotteli veneen kanssa. Venematkalla saareen meinasi ilme muuttua jo totiseksi kun pieni mies ei pysynyt kunnolla penkillä ;0) Tuumasi että:” Jopa isot kalat pompottaa!” Touhua piisasi ja loppuillasta katselimme kun järvenselän takana salamat valaisivat jo hämärtyvää taivaankantta. Näky oli mitä huikasevin! Kotimatka sujuikin salamoiden valaisemana ja Samille tuli haikeus kun lähtö tuli taas liian nopeasti.

Nyt alkaakin tavaroiden ja auton pakkaus viikonlopun reissua varten. Suuntaamme kohti Oulun Kv näyttelyitä. Sen jälkeen koettaakin todellinen vapaus, ei mitään sovittua eikä minkäänlaista aikataulutusta =0D Puumala kutsuu taas…